Olet varmasti joskus ihmetellyt, miksi joku asia nousee mielesi, ja jopa vaivaa sinua. Joskus taas tapahtuu jotakin, joka liittyy tuohon ennekokemukseen. Joskus taas tuntuu, että olen kokenut jotakin aikaisemmin — kaikki tuntuu niin tutulta, eli deja vu -kokemus.
Kun ajattelet jotakin ihmistä, niin kohta hän yllättäen soittakin sinulle. Kummallista, ihmeellistä ja joskus niin outoa.
Unet tuovat joskus tietoa tulevasta, kun tuon symbolien kätketyn verhon saa avattua. Jotenkin nuo kaikki tapahtumat liittyy tietynlaiseen virittyneeseen mielentilaan, tilaan, jossa ollaan unen ja valveen välisessä unihorteessa.
Ja tästä ilmiöstä ihan tuore tarina joulukuun alkupuolelta
Aslakki oli opiskelumatkalla pääkaupungissa. Aamulla oli tosi aikainen herätys ja lento sikavuorolla. No siinä matkalla Aslakin mieleen tuli sukulaisnainen, Satu,joka oli töissä Stokkalla. Kovasti teki mieli tavata, vaikka kyseessä oli vain päivän keikka ja päivä oli melko tiivis. No kun aikaa oli niin Aslakki käveli assalta kanavarantaan, jossa koulutus tapahtui. Matka meni sopivasti Stokkan ohi, mutta eihän se vielä silloin ollut auki !
No matka jatkui koulutuspaikalle, ja ei kun uutta oppimaan. Päivä pyörähti puoleen väliin ja käytiin lounaalle. Lounaalta palatessa Aslakki käppäili portaita ylöspäin. Yhtä`äkkiä hän hämmästyi, suu loksahti auki, ja siinä hänen edessään oli Satu ihan ilmielävänä. ”No mitä ihmettä sinä täällä teet” kysyi Aslakki. ”No olen täällä koulutuksessa tämän päivän”, sanoi Satu. No siinä vaihdettiin kuulumiset ja päivitettiin tärkeimmät tapahtumat.
Joskus tulee mieleen Simo Silmun laulama ”Saat mitä tilaat”
Kannatta olla tarkka mitä ajattelee, varsinkin silloin kun on kovin virittyneessä tilassa.

3 kommenttia:
Ihana kohtaaminen...
Uskon vahvasti tuohon mitä kirjoituit..
Intuitio palaa ja auttaa ihan arkisisakin asioissa...sattumia ei ole! kaikella on oma viestinsä ja merkityksensä...
kun me rentoudumme, aivojen sähköinen HZ putoaa jonnekin lähelle 7, joka on aika sama kuin nukahtamisen tasokin...kun pääsemme vielä alemmille hertseille eli syvärentoutumisvaiheeseen...minä uskon, että meissä avautuu joku taso, joka on yhteinen meille kaikille...Jung on puhunut Globaalista alitajunnasta... ehkä me olemme silloin herkillämme ja pystymme vastaanottamaan viestejä, kutsuja, toisten ajatuksia...jokin meissä ikäänkuin elää joaain muualla ja kohtaaminen tapahtuu kuitenkin tässä ja nyt...
kaikki viisaat neuvovat meitä olemaan hereillä, pysähtymään, hiljentymään...ehkä sillain pääsemme tuonne jonnekin??
Kivaa viikonloppua suller!!!
Kiitos Hanne kommenteistasi, ruo sinun kuvaamasi taso on varmasti ihan oikein. Joskus sille pääsee kiinni tai virittyy ihan valveilla.
Hei Aslakki, piipahdin blogissasi, kiitos että kirjoitat!
Lähetä kommentti